NeuFrau

NEUFRAU MHP-KARP + PVP ETIKKA

 

Omille koirillemme syötän sekaruokaa, perusperiaatteena 50-50 ruokinta lisättynä kotiruuan jämillä. Suurimmaksi osaksi raakaruokana käytän NeuFraun MHB-Karp tuotteita, jotka olen todennut erinomaisiksi koirien hyvinvoinnin ylläpitäjiksi. Lisäksi koirat rakastavat näitä ruokia. Myös pennut meillä saavat vaihtelevasti MHB-karp tuotteita, ja ovat siten jo kotiutuessaan tottuneet syömään niitä. Iltaruoka, johon Neut lisään, häviää kupista alta aikayksikön. Suosittelen vahvasti pitämään NeuFraut pentusi ruokalistalla läpi sen elämän. Tuotteita pääset tilaamaan täältä: www.neufrau.fi/

 

Tässä tietoa NeuFrau tuotteista Ilu Virtasen kertomana:

 

MHB-KARP (maitohappobakteerikäymisellä kypsytetty erittäin vähähiilihydraattinen koiranruoka) Viisi vuotta seurusteltuani maitohappobakteerien kanssa, niin että osa niistä tervehti minua ja osa suostui jopa yhteistyöhön, onnistuin kehittämään koiranruoan, jossa ne säilyvät hengissä ja toimivat halutulla tavalla. Fermentoiminen on vanhempi tapa kypsentää ruokaa kuin kuumentaminen. Fermentoimalla valmistettua ravintoa kutsutaan eläväksi ravinnoksi. Eläimet käyttävät tätä tekniikkaa tietämättään kätkemällä ravintoa maahan. Onko ihminen oppinut taidon elämiltä, vai onko se seurannut ihmistä sen kehityshistorian ajan, jää ikuisiksi ajoiksi selvittämättä. Ihmisen tietoisuuden lisääntyessä, on ihminen menettänyt paljon vaistotoiminnoistaan. Maitohappobakteerikäyminen muuntaa hiilihydraatit maitohapoksi, pilkkoo rasvan rasvahapoiksi ja proteiinin aminohapoiksi. Näin se on paremmin eläimen hyödynnettävissä. Susi on kesyyntynyt koiraksi vasta noin 12.000 vuotta sitten, mikä on lyhyt aika evoluutiossa. Suden ruokavalio sisältää äärettömän vähän hiilihydraatteja. Muutosta, joka tapahtuu, kun villieläin kesyyntyy, kutsutaan domestikaatioksi. Se muuntaa myös geneettistä perimää. (vertaa hopeaketun synty). Geeniryhmä, joka osallistuu hiilihydraatti aineenvaihduntaan, on muuntunut koiralla. Tämä tarkoittaa, että koira pystyy hyödyntämään paremmin hiilihydraatteja kuin susi, muttei tarkoita, että se on puuronsyöjä. Susi saa päivittäisen maitohappobakteeritäydennyksen saaliseläimen suolesta ja lähes poikkeuksetta nämä saaliseläimet ovat ruohonsyöjiä. Mistä koira saa? Ei ainakaan kuivamuonasta. Kuivamuonan biologinen arvo onkin siinä, kun se sekoitetaan sian kuseen ja levitetään pellolle. Koira pyrkii korvaamaan tätä puutetta syömällä ruohoa ja hevosen paskaa. Nämä evolutiiviset tosiasiat mielessä syntyi MHB-KARP syksyllä 2013. Siitä lähtien KARPilla on kuntoutettu satoja ja taas satoja koiria. Aluksi jutussa olivat mukana myös TEKES ja Helsingin yliopisto. Mutta, kun joutuu yliopiston väkeä neuvomaan ja touhu etenee madellen, painoin yksinäni kaasun pohjaan. Urbaanikoiraa vaivaavat monenlaiset allergiat. Eläinlääkärit tunkevat näihin antibiootteja ja diettiruokia ja saavat tilanteen aina pahenemaan. Eläinlääkärien tietotaso suolistosta on surkealla tasolla. Tieto suolistosta on yleisesti ottaen vajaata. Ihminen tuntee kosmoksen paremmin kuin suoliston. Terveen suoliston noin tuhannestakahdestasadasta bakteerilajeista on annettu nimi noin 20%:lle jotka pystytään laboratoriossa viljelemään. Muiden tehtävää ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että terveen suolen floora koostuu tasapainossa olevien bakteerien summasta. Bakteerit pystyvät itse muuntamaan perimäänsä. Väärällä, hiilihydraattipitoisella tai barf-ruoalla ruokitaan vääriä bakteereja, jolloin floora vääristyy. Suolessa vallitsee samat Darwinin lait kuin tunkiolla: ne jotka sopeutuvat, ne menestyvät ja muut kärsivät tappion. Hyvät bakteerit häviävät. Tästä seuraa, että suolen limakalvo kärsii, suolen nukka kärsii ja suolen seinämän soluvälit löystyvät. Kun hyvät bakteerit eivät ole pilkkomassa ravinteita, ne pääsevät vuotavasta suolesta verenkiertoon. Ne vaihtavat sukunimeä, jolloin niitä kutsutaan allergeeneiksi. Tämä aiheuttaa immuunijärjestelmän Th2 tulehduksen, matala-asteisen kroonisen tulehduksen josta ennen pitkää syntyy kudosvaurioita joissain elimissä; silmissä, ihossa, keuhkoissa, haimassa, maksassa... Ainoa toimiva hoito on ruokavalion vaihto ja suolen flooran tervehdyttäminen. Eläinlääkärien määräämät antibiootit tappavat patogeenisten bakteerien lisäksi hyvät bakteerit, mutteivät hiivaa ja hometta. Kolme viikkoa ab-kuurin jälkeen yleensä hiiva ryöpsähtää pintaan. Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä glukoosiksi ja tästä elää hiiva. Kun ei tule hiilihydraatteja, ei muodostu sokereita ja hiiva kuolee nälkään. Fermentoiminen muuntaa hiilihydraatin maitohapoksi. Tämä laskee suolen pHn ja kutsumattomat mikrobit erittäin pH-herkkinä kärsivät. MHB-KARPin monikirjo mausteseos tappaa hiivan ja homeen. Säilöntään käytetään mausteita, naisten hiivanhäätäjät perustuvat joidenkin mausteiden uutteisiin. On tiedetty tosiasia, etteivät mausteet, hiiva ja home viihdy yhdessä. MHB-KARPin sisältämät maitohappobakteerit valtaavat kasvutilaa, suolen floora korjaantuu, suolen limakalvo korjaantuu, suolen seinämän soluvälit kiinteytyvät, suoli lakkaa vuotamasta, jolloin krooninen tulehdus laskee ja kudosvauriot korjautuvat. Näin MHB-KARP toimii. Karppia voidaan syöttää koiran koko elämä tai koiran kuntouduttua hakea kokeilemalla sen hiilihydraattisietokyky. KARPpia tulee syöttää ennaltaehkäisevänä. Tämänhetkinen kokemus osoittaa, että kolme kertaa viikossa KARPpia pitää flooran kunnossa. Immuunijärjestelmän toiminta perustuu terveeseen suolen flooraan. Bakteerit säätelevät immuunijärjestelmää. Jos floora ei ole kunnossa, immuunijärjestelmä ylireagoi allergeeneihin ja syntyy atopia, samoin hammaskivi johtuu suolen flooran vinotumasta, korvatulehdukset... Lukuisten tautien takana on immuunivasteen häiriö. Varmuuden vuoksi madotukset ovat haitaksi immuunijärjestelmälle. Loiset kuuluvat luonnon järjestelmään. Th1 on bakteereja ja viruksia torjuva tulehdus, Th2 loisia. Ellei sillä ole tehtävää se turhautuu ja piirtelee grafiitteja seinille. En madota kantavaa tai imettävää narttua enkä pentuja missään nimessä ennen 14 elinviikkoa. Tuona aikana immuunijärjestelmä kehittyy. Sinä aikana pennun tulee altistua luonnon monille mikrobeille; syntyy ns. opittu immuunijärjestelmä. Ennaltaehkäisyn ja MHB-KARP hoidon apuna paras konsti on Rasilaisen valkosipulihapankaali. Hapankaalin valmistumiseen osallistuu 36 eri maitohappobakteerilajia. Kaupan olevat mhb-valmisteet kalpenevat tuon kirjon edessä. Valkosipuli tappaa loiset ja lukuisan joukon kutsumattomia vieraita. Se on jopa oiva ja turvallinen punkintorjuja. Kaiken lisäksi se on mhb:en ravintoa. Kaalien kuiduilla on ominaisuus: toksiinit tarttuvat niihin ja poistuvat elimistöstä. MHB-KARPista on kehitetty pentuKARP ja kanaKARP. Viimeiset pentueeni eivät ole syöneet muuta kuin karp-ruokia. Tulokset mykistyttävän hyviä. Viimeisin kehitysversio on MHB-MAHA. Se valmistetaan täysin pesemättömästä mahasta. Näin se sisältää valtavasti ruoansulatusentsyymejä, jonka huomaa ulosteesta. Jätökset ovat niin kauniita, että niistä voi koota taidenäyttelyn. Maitohappobakteerit ovat pakasteessa nk. inaktiivisessa tilassa. Samoin kuin ne ovat ruohon kyljessä hangen alla. Sulatus tulisi tapahtua jääkaappilämpötilassa. Maitohappobakteerit kestävät hyvin alhaista pHta. Mahan pH on 1-2 ja ne uivat siitä läpi morjestellen toisilleen. Mutta ne ovat erittäin lämpöherkkiä. Jos sulatus tapahtuu liian nopeasti, saattavat ne kuolla lämpöshokkiin ja ravinto menettää elävän ravinnon merkityksen. Sulatuksen jälkeen tuote jätetään avaamattomana huoneenlämpöön, jolloin tapahtuu maitohappobakteerikäyminen. Yleensä riittää vuorokausi. MHB- MAHA vaatii kaksi. Jotkut pitävät käymisaikaa pidempänä, jopa 4 vrk. Avattu pötkö, jos siitä jää, on syytä laittaa takaisin jääkaappiin. Tuote vetää pinnastaan todella nopeasti harmaaksi, jo 2-3 tunnissa. Se on pintahiivaa, joka siihen muodostuu. Pintahiiva ei ole toksista, mutta kuitenkin kannattaa laittaa se jääkaappiin. Pintahiiva ”suojelee” tuotetta muilta mikrobeilta. Mhb-käymisessä syntyy hiilidioksidia, joka aiheuttaa paineen suoleen ja tekee siitä pinkeän. Kannattaa lähestyä suolta sivusta puukolla. Ruoka-annokseen ei tulisi lisätä nestettä. Ei ole hyvä antaa koiran juoda ½ tuntia ennen eikä jälkeen ruokailun. Mahan pH 1-2 neutralisoituu vedellä jonka pH on noin 10 niin paljon, että solut joutuvat tuottamaan suolahappoa lisää, lisää, lisää ja tästä seuraa röyhtäilyä ja refluksia. MHB-KARP muuttaa myös koiran luonnetta, karpattuaan ne hymyilevät enemmän. Hiivat, sen lisäksi että ne tuottavat 96 erilaista toksiinia, tuottavat myös alkoholeja, monet koirista ovat kännissä. Homeet ja patogeeniset bakteerit tuottavat toksiineja niin että niitä voi olla toista tuhatta eri lajia. AD/HD tapaukset tasoittuvat, kun aivot eivät saa sokerishokkia. Epileptikot ja sokeritautiset ovat saaneet KARPista apua. Hoitotuloksia on saavutettu osalla jopa alle viikon aikana (ota vuoteesi ja käy). Karppaukseen lähteneet lähettävät paskanäytteen kuukauden kuluttua. Teen laboratoriossani viljelyn. Viljelyn tulos ohjaa jatkotoimenpiteisiin. Viljely on maksuton MHB-KARPin syöttäjille. Jotkut vaativat kolmen-neljän kuukauden hoitojakson. Omistajien tulisi pitää ”paskapäiväkirjaa” johon merkitään kaikki muutokset koirassa. Pentujen ruokintaan MHB-pentuKARP on pH arvoltaan ihanteellinen. Susiemo kun käy marketissa, ei sillä ole muovikassia mukanaan vaan se tuo eväät mahassaan ja oksentaa ruoan pennuille. Mahan pH on edellä mainittu 1-2. Ruoka jonka se oksentaa, on pHltaan noin 5 – vähän alle. KARP kun otetaan pakastimesta, on sen pH 6 – vähän alle ja vuorokauden käymisen jälkeen 5 – vähän alle. Kun pentu syntyy, on sen suoli ”steriili” ja se saa flooransa emältään. Jos emän floora on vinoutunut, starttiraha ei ole kummoinenkaan. Viimeaikaiset tutkimukset kyllä osoittavat, että istukan kauttakin emältä siirtyy bakteereja jälkeläiselle. Karppaus kannattaa aloittaa MHB-MAHAlla. Suoli sietää vaihdoksen kerralla. Muutaman päivän kuluttua jatketaan MHB-KARPilla. Pikkurodut voivat käyttää pentukarppia sen pakkauskoon takia. Siinä on 300g, kun muissa on 500g. Karppeja voi vaihdella lennosta. Nyrkkisääntönä on 1kg/30kg/vrk. Jos almanakkaan sopii, tulisi koira ruokkia kahdesti päivässä ja aina järjestyksessä: lenkki, temppu, ruokailu, nurin. Lenkki markkeeraa koiralle saaliin etsimistä, ei se maisemia käy ihastelemassa. Temppu markkeeraa saalistustilannetta. Tempun valitsette te; istu, maahan, seuraa, paikalle... Ja jos seuraatte luontokappaleita, kun niillä on ”vatta piukas”, niillä alkaa luomi roikkua ja ne menevät nurin; ihminen on ainoa eläin, joka lähtee ruokatunnilta täydellä vatsalla töihin. Olen vuodesta 1975 valmistanut koiranruokia omille koirilleni ja myyntiin. Kulloisenkin tietämyksen mukaan. Pitkään oli tapana laittaa kuivamuonaa 1/3 ja 2/3 omia tuotteita. 1998 syntyi ensimmäinen NEU-resepti. Tämän jälkeen ei pipanaakaan. Tuosta ajasta kasvattieni lonkka- ja kyynärindeksit ovat parantuneet niin, että tänä päivänä ”reikkolaiset” ovat luustollisesti terveimmät saksanpaimenkoirat Suomessa. Uskoinhan minäkin mainoksiin: ”eläinlääkärin suunnittelema – eläinlääkärin suosittelema”. Olen aikoinaan suunnitellut Vaasalle Herkkusertin, myös Royal Caninin rantautumisessa Suomeen minulla oli sormet pelissä. Olen jopa valmistanut itse kuivamuonaa. Pahaa on tullut tehtyä. MHB-KARP tuskin koskaan tulee ”maitokauppaan” myyntiin vaan on saatavana erikoisliikkeistä ja suoratilauksena NEUfraun tehtaalta. Jos olet facebookissa, hae Ilu Virtasen kaveriksi ja ”sairaan hyvä olo” -ryhmän jäseneksi. Kerron näillä kanavilla asioista lisää.

 

MHB-KARP

-elävä ravinto-

Maitohappobakteerikäymisellä kypsytetty vähähiilihydraattinen koiranruoka.

Ruoka suunniteltu "terveiden" koirien suolen bakteeritasapainon kunnossapitoon. Kaksi-kolme kertaa viikossa MHB-KARPilla riittää. Jos koira kärsii hiiva/home ongelmasta ja tätä kautta allergioista, silmä-, korva-, iho- tai/ja suoliongelmista, laitetaan se yksinomaan MHB-KARP dieetille. Neljä viikkoa ja teen sen ulosteesta viljelyn. Viljely näyttää jatkotoimenpiteet. MHB-KARP sopii yksinomaisena ruokana mainiosti koko koiran eliniän. MHB-KARP sopii epileptikoille ja ADHD tapauksille. Näillä aivojen välittäjäaineet muuttuvat, kun ne alkavat toimia ketoosilla sokerin sijaan. Diabeetikoille veren sokerin alentajana MHB-KARP on taivaan lahja.

Vääränlainen ravinto (kuivamuonat, liiallinen hiilihydraattien osuus) muuttaa suolen normaalia mikrobiflooraa ja suolen limakalvon läpäisevyys allergeeneille lisääntyy ja johtaa allergisiin tulehduksiin.

MHB-KARPin luonnolliseen maitohappobakteerikäymiseen osallistuu yli kolmekymmentä eri maitohappobakteerilajia, myös tärkeitä kasviperäisiä. Niiden tärkeyden ymmärtää, kun seuraa koirien ruohon ja hevonpaskan himosyömistä.

Maitohappobakteerikäyminen hajottaa rasvaa rasvahapoiksi ja proteiinia aminohapoiksi sekä sokeria maitohapoiksi. Näin ruoan imeytyminen helpottuu.

Valmistukseen käytetty:
sian kurkunlukko, pistoliha, maksa, munuainen, naudan maha, silakka, kananmuna, porkkana, valkokaali, hapankaali, piimä, pellavansiemenrouhe, sokerijuurikaskuitu, nokkonen, valkosipuli ja mausteseos.

 

MHB-pentuKARP

-elävä ravinto-

Luonnon oloissa emä kantaa saaliin mahassaan pennuille. Tätä
käyttäytymistä tavataan vielä koirillakin.
Mahan pH on 1-2, siis hyvin hapanta. Mahassa oleva ruoka ei ole yhtä hapanta.
Tätä prosessia on jäljitelty MHB-pentuKARPin valmistuksessa.

sis. sian maksa (rasvaliukoiset vitamiinit), munuainen, pistoliha (rasva), kurkunlukko (Ca). Naudan maha, jänne (kollageeni, elastiini), silakka (omega-3), kananmuna(proteiinit), pinaatti (lihasvoima), porkkana, sokerijuurikaskuitu, pellavansiemenrouhe (omega-3), valkosipuli (loishäätö), nokkonen (Fe), hapankaali (mhb), piimä (mhb).


MHB-kanaKARP

-elävä ravinto-

Valmistukseen käytetty:
kanan lihaluumassaa, maksaa, sydäntä, kivipiirasta, porkkana, sokerijuurikaskuitu, pellavansiemenrouhe, kananmuna, valkosipuli, nokkonen, hapankaali, piimä


MHB-mahaKARP "booster"

-elävä ravinto-

Valmistukseen käytetty:
Naudan maha, sian pistoliha, porkkana, hapankaali,
omenaviinietikka, inkivääri, valkosipuli

MEA 500g lisäravinnebuusteri koiran suolistolle

-elävä ravinto-

Maitohappobakteeria sisältävä vähähiilihydraattinen ruoka naudan mahasta

Maitohappobakteeria sisältävä tuote/Innehåller mjölksyrabakterier

Täydennysravinto / näringstillskott för hund

Pakkauskoko: 500g/ Förpackningsstorlek: 500g

Koostumus: Suomalainen naudan maha, piimä, hapankaali, puolukka, piparjuuri, pellava, kauralese, valkosipuli, omenaviinietikka
Ingredienser: Finsk kons mage, surmjölk, surkål, lingon, pepparrot, lin, havrekli, vitlök, äppelvinäger

MHBEHB 3x300g lisäravinnebuusteri suolistolle

-elävä ravinto-

Maitohappobakteeria sisältävä vähähiilihydraattinen ruoka naudan mahasta, lisänä etikkahappobakteeri.

Suositellaan kuureina suolen hyvinvointiin muun ruokinnan lisänä.

Lisäravinne koiralle / näringstillskott för hund

Maitohappobakteeria sisältävä tuote/Produkten innehåller mjölksyrabakterier

Pakkauskoko: 3 x 300g / Förpackningsstorlek 3 x 300g

 

Käyttöohje: Koska kyseessä on elävä ravinto, tulee se sulattaa jääkaappilämpötilassa n. vuorokausi. Sulatuksen jälkeen tuote pidetään vähintään vuorokausi huoneen lämmössä, jolloin se jatkaa valmistumista. N. vuorokauden jälkeen tuote on ”kypsynyt” ja sen voi syöttää koiralle. Avattu tuote säilytetään jääkaapissa.

 

 

 

Ilmari Virtasen haastattelu 9.1.2006 Reikossa
haastattelija Anja Lehikoinen (julkaistu alunperin Canis Mythoksen sivuilla)

NEUN TARINA

”1950-luvulla taisivat ensimmäiset kuivamuonat tulla markkinoille Suomeen. Niiden uskottiin vitamiinilisineen olevan parasta, mitä koiralla voi syöttää - lähes lääkettä. Kuivamuonia haettiin ensin Ruotsista sitten Saksasta, tuontilisenssejä anottiin, oli hienoa syöttää kuivamuonaa, kertoo Virtanen.”
Reikon kennelissä on saksanpaimenkoiria kasvatettu 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulla alettiin omille koirille itse tehdä riisipohjaisia tuoreruokia (riisimaha, riisiliha, riisikana, tehtiin jauhelihaa, jauhettiin mahaa). Siihen aikaan Porissakin oli teurastamo ja sieltä haettiin päivittäin tuoretta lihaa keitoksiin. Reikossa koirien ateria muodostui tuolloin 1/3 osasta kuivamuonaa ja 2/3 osasta tuoreruokaa.
Tutut alkoivat kysellä, että tekisitkö meille myös, siitä lähti tuoreruoan valmistus.
Yleisesti koirille syötettiin tuohon aikaan kuivamuonaa ja niillä alkoi esiintyä yhä enemmän iho-ongelmia ja suolisto-oireita. Miksi sitten syöttää kuivamuonaa, miksei voisi yhtä hyvin tehdä tasapainotettua tuoreruokaa?
Ajatus kypsyi, ja Virtanen alkoi hankkia tietoa: Korkeasaaresta, susipuistoista, kirjallisuudesta. Hän etsi tietoa myös immunologiasta, hermojärjestelmistä, kaikesta mahdollisesta, mihin ruokinta vaan voi vaikuttaa. Eläinlääkärit hän sanoi kiertäneensä kaukaa, sillä eläinlääkärien koulutukseen sisältyi hänen mielestään turhan vähän tämän osion opetusta.
Hän mietti, mitä luonnossa tapahtuu: yhtenä päivänä koiraeläimen saaliina saattaa olla rotta, joka syödään karvoineen päivineen, toisena suurempi eläin, josta lauman jäsenet repivät syödäkseen kappaleita, kuka mitäkin. Ruoka ei taatusti sisällä joka kerta täysin samoja komponentteja. Virtanen jopa selvitti, missä suhteessa saaliseläimissä oli luuta, sisäelimiä, suolensisältöä, lihaa jne. Nisäkkäillä näiden eri komponenttien suhdeluku oli aika lailla vakio eläimen koosta riippumatta.
Tämä suhdeluku mielessä hän lähti miettimään ainesosia uuteen ruokaan: sian ja naudan lihaa, sisäelimiä, mahaa, porkkanaa, hernettä, nokkosta, riisiä, ohraa. Myöhemmin mukaan tuli vielä kananmuna kuorineen ja valkosipuli.
”Vuonna 1999 ainekset lyötiin ensimmäisen kerran 80-litran suurkeittiökattilaan ja mamma alkoi sekoittaa”, sanoo Virtanen. Ei tarvinnut enää punttisalille mennä. Käsipelillä truutan kanssa pakattiin kaikki valmistettavat tuotteet pakastusta kestävään muoviletkuun. Ensin muoviletku pätkittiin, toinen pää solmittiin, täytettiin, sitten toinen pää kierrettiin ja teipattiin. Uusi tuote pakattiin samoin ja kun väki tuli ostamaan ruokaa, heille pistettiin matkaan kokeeksi myös tuota uutta. Seuraavalla kerralla tulijat pyysivät jo ”sitä uutta” ja näin he kastoivat uuden ruoan NEUksi (uusi = saksan kielellä NEU).
Sana kiiri, ja yhä useampi halusi syöttää koiralleen NEUta, kauemmas sitä alettiin jo lähettää. Reikossa elämä pyöri NEUn valmistuksen ympärillä. Pahimmillaan 7 päivänä viikossa 80-litran kattila porisi 12-14 tuntia päivässä. ”Rankkaa hommaa”, kertoi Virtanen ja jatkoi että valmistukseen oli pakko saada helpotusta. Niinpä Reikkoon hankittiin kaksi käytettyä 140 litran pohjasekoittavaa pataa ja käytetty makkararuisku pakkaamista varten. Navetan maitokeittiöön nämä laitteet eivät enää mahtuneet. Niitä varten rakennettiin suulin puolelle erillinen tuotantotila.
Parhaimmillaan 76 pakastearkkua piti huolta tuotteiden jäähtymisestä, sisällä olikin sitten pitänyt miettiä, riittääkö sähköä enää lampun sytyttämiseen. Pakastearkuista päästiin, kun hankittiin ensimmäinen pakastekontti, seuraavana vuonna toinen, kolmantena kolmas. Nyt niitä on neljä. Vuoden 2005 lopulla valmistui moderni lihankäsittely- ja jäähdytystila.
Moni varmasti muistaa eri palstojen nettikeskustelut, joissa penättiin NEUn ainesosaluetteloa pakkaukseen, mustamaalattiin ja uhattiin viranomaisilla. Riittävän monta kertaa taisi KTTK:n puhelin piristä, koska 5 henkeä ilmestyi tarkastuskäynnille. Turhaan tuhlattiin yhteiskunnan varoja. Tarkennusten jälkeen ei ollut valmistustiloista tai toiminnasta huomauttamista.
Helmikuussa 2005 tytär astui remmiin, syntyi NEUfrau Oy. Virtanen kuvittelee siirtyneensä eläkkeelle. Ensimmäiset lähetykset Ruotsiin alkoivat viitisen kuukautta sitten. Saksalaiset puolestaan ovat astutusmatkoilla ihmetelleet, että mitä ruokaa nartuille syötetään, kun leuka käy niin tiuhaan tahtiin.

MIKSI SYÖTTÄÄ NEUTA?

NEUta on valmistettu kuutisen vuotta, moni kasvattaja on siirtynyt syöttämään sitä kantavalle ja imettävälle nartulle ja aikanaan pennuille. Kaikilla heillä ovat lonkkatilastot parantuneet. Siinä vaikka yksi syy, Virtanen sanoo.

MIKSI TEETTE ERI VARIANTTEJA?

Allergisia koiria on paljon, näitä varten on tehty erilaisia muunnelmia perusreseptistä. On perunapohjainen naudaton versio NEUP, on VOGEL, jossa naudan ja sianlihan tilalla on kanaa/kalkkunaa jne. Reikkoon tulevien yhteydenottojen perusteella tuntuu, että nauta ja kotimaiset viljat ovat eniten allergisoivia, riisiallergisia löytyy jne. Erilaisista varianteista löytyy sopiva tuoreruoka valtaosalle koirista.

MITEN REIKON OMAT KOIRAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ RUOKITAAN?

NEUlla ja sen eri versioilla sen mukaan, mitä keitoksia minäkin päivänä valmistetaan.
Nartut (myös sijoitusnartut) syövät NEUta kanto- ja imetysajan. Kun pennut täyttävät kolme viikkoa, ne alkavat saada raakaa sikanautajauhelihaa. Ensimmäisenä päivänä yksi sormenpäänkokoinen jauhelihapulla, seuraavana päivänä lihapulla kaksi kertaa, kolmantena päivänä kolme kertaa, sitten niille tehdään löysä kaurapuuro, johon sekoitetaan raakaa jauhelihaa, sitä muutama päivä, sitten kaurapuuroon sekoitetaan pentuNEUta, lisätään piimää, raejuustoa, sitten lisätään vaihdellen riisipohjaisia: riisimahaa, riisilihaa. Pennut totutetaan monenlaiseen, koska kasvattien omistajia ei voi velvoittaa syöttämään NEUta tai mitään muutakaan ruokaa, Irene Virtanen toteaa.
Kuriositeettinä Irene kertoi, että yhden pentueen kohdalla hän ihmetteli, mikseivät 3 viikkoiset pennut halua jauhelihapalleroa, kunnes sattumalta näki, miten emä oksensi pennuille syötävää, kun ne hyppivät suun edessä. Eihän sitä enemmän kuin vatsa vetää. Kun pennut ovat puurovaiheessa, niiden ruokakippo on joka päivä eri paikassa, ruoan eteen on nähtävä ”vaivaa” alusta pitäen.

MISSÄ SUHTEESSA NEUSSA OVAT ESIM. MAKSA JA MUUT SISÄELIMET?

”Tätä kysytään nettipalstoilla jatkuvasti”, Virtanen sanoo ja jatkaa, että ne tiedot liittyvät reseptiin ja ovat salaisia. ”Ihmisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan siitä, että heidän koiransa saisivat jotain ainesosaa liikaa tai toista liian vähän. 140 litran kattilassa on aina sama määrä kaikkia ainesosia, ne eivät jakaudu pötköihin ”lasten” tasan, siis jokaisessa pötkössä ei voi olla yhtä monta lihanpalaa tai maksanpalaa.
Kun syöttää NEUta pääasiallisena ruokana, koira saa varmasti kaikkea riittävästi ja sopivassa suhteessa, ihan kuin saalistaja saaliseläimen osista taistellessaan”, vertaa Virtanen.

MISTÄ RAAKA-AINEET TULEVAT?

Liha, maha ja sisäelimet haetaan viikoittain teurastamolta. Riisi ja vihannekset ovat samoja, mitä me ihmisetkin syömme, nokkonen poimitaan ja kuivataan itse. Raaka-aineet ovat puhtaasti kotimaisia.

KUINKA PALJON NEUTA PITÄÄ SYÖTTÄÄ?

Yleispätevää ohjetta ei voi antaa. Hänen oma 36 kg painava uroksensa, jota keskitalvella lähinnä halataan, syö kilon päivässä. Kun treenaaminen aloitetaan tai jos on runsaasti pakkasta, energian tarve kasvaa ja koira syö noin 1.5 kg päivässä. Irenen nartulle ei voi koskaan antaa koko pötköä, koska se ei hetken päästä mahtuisi ovista ulos.
Ruoan määrä mietittäessä pitäisi Virtasen mukaan, katsoa aina yksilöä, kuinka paljon sen kanssa harrastetaan, miten paljon se altistuu kylmälle, miten stressiherkkä se on, miten sen elimistö kykenee hyödyntämään ravintoaineet. Ihmisistäkin sanotaan, että joku on ”läpipasko”, ei liho vaikka söisi mitä ja toinen saa lisäkiloja pelkästä ruoan ajattelemisesta.
Virtasen sanoo, että jos kysyt R-kioskilta, onko koira lihava, sanotaan, ei - laiha, eläinlääkäri useimmiten sanoisi samasta yksilöstä, että lihava, kasvattaja ehkä, että vähän enemmän pitäisi olla massaa, mikä useimmiten tarkoittaa läskiä.
Virtanen puolestaan sanoo, että kaikki mikä kylkiluiden päällä tuntuu nahan lisäksi, on rasvaa eli läskiä, sinne ei muodostu lihaksia ei ihmisille eikä koirille, ei sitten kirveelläkään. Jos ajatellaan saksanpaimenkoiraa, niin koiran hengästyneenä hengittäessä nopeatempoisesti tulisi kylkiluiden välien vilahtaa hengityksen tahdissa. Silloin saksanpaimenkoira on ihannepainossaan.
Hän toteaa myös, että koiralle pitäisi syönnin jälkeen jäädä aina hieman nälkä, silloin ruokahalu säilyy ja kun koira syö hyvällä halulla sen sylki ja vatsahapot ehtivät hyvin toimia. Koiran kouluttaminen ruoalla palvelee myös tätä asiaa. Ruokakuppi merkitsee tekemistä, ja tehdessään koira alkaa jo erittää sylkeä. Kun tekemisen jälkeen pääsee sitten syömään, elimistö on valmis.
Pidemmässä juoksussa siis näkee, kertyykö painoa liikaa, jos kertyy, annosta pienennetään. Jos laihtuu liikaa, annosta pitää lisätä.

RIITTÄÄKÖ NEU YKSINOMAISEKSI RUOAKSI VAI PITÄÄKÖ ANTAA JOTAIN LISÄKSI JA MIKSI?

”Aikuiselle koiralle riittää, pennuille ja nuorille koirille voi hyvin lisätä piimää tai viiliä ja antaa jonkun verran raakaa mahaa ja Reikon ”funktionaalista” jauhelihaa. Olen myös sitä mieltä, että koirilla pitää olla aina luita tarjolla, sanoo Virtanen. Tämä on kuitenkin tulkittu niin, ettei sanomani takia NEUssa olisi kalkki/fosfori suhde kunnossa. NEUn kalkki/fosforisuhde on oikea, muutoin lonkkatilastot eivät olisi kunnossa.
Suosittelen raakoja luita pennuille siksi, että pentuna koira on opetettava syömään luita. Aikuinen luihin tottumaton saa helposti ummetusta tai ripulin ja pahimmassa tapauksessa ahnehtii ja nielee liian suuria paloja. Luut putsaavat hampaita tehokkaasti koko eliniän, niiden järsiminen tukee myös nuoren koiran leukaluiden kehittymistä ja antaa ajanvietettä, huonekalut säästyvät. Anaalirauhaset tyhjentyvät myös helpommin.
Aikuinen koira säännöstelee luiden syöntiä varsin mallikkaasti. Jos sille joka päivä antaa luun, se piilottaa osan myöhempää käyttöä varten, muistuttaa Virtanen.

SOPIIKO NEU KAIKILLE?

Suuri osa on siirtynyt NEUhun kerrasta ilman totutteluja. Jos tietää koiransa olevan erittäin herkkävatsainen, kolmen päivän siirtymäaika riittää. Allergiat ovat eri asia.

MITEN NEU SÄILYY?

NEU säilyy pakasteena kuukausia, sulaneena jääkaapissa viikon verran.

ENTÄ TULEVAISUUS?

Jotta globaaliyhteiskunnassa pärjäisi, täytyy jatkuvasti kehittyä, uusia koneita on tilattu. NEUn reseptiä ei tarvitse muuttaa. PentuNeuta on tuotekehitelty, uudessa on myös kalaa ja hedelmiä. Allergisille sopivia versioita tullaan varmasti kehittämään lisää, toteaa Virtanen ja samaan hengenvetoon halajaa Irenen kanssa mökille Bengtskäriin.

 

======================================================================================================================================

PVP-ETIKKA

PVP-etikasta en löytänyt täsämäselitettä, mutta ohessa netistä löytynyttä yleistä tietoa omenaviinietikasta. Samoista terveysvaikutuksista hyötyy koirakin. Meillä PVP-etikka on päivittäisessä käytössä. PVP-etikka on valmiiksi laimennettua, sitä voi nauttia vaikka suoraan pullosta. Koirille annan ”lorauksen” (n. 1 rkl) päivässä normaalitilanteessa. Jos jollakulla olisi jotain vaivaa, tuplaisin annoksen.

”Omenaviinietikka on erittäin hyödyllinen ravintoaine. Omenaviinietikka sisältää vitamiineja, hivenaineita, aminohappoja, entsyymejä, happoa, pektiiniä jne. Omenaviinietikka on todellinen terveyspommi, jonka säännöllinen käyttäminen ehkäisee ja torjuu monia sairauksia.

Omenaviinietikan käytöllä on muun muassa seuraavanlaisia vaikutuksia; hidastaa osteoporoosin kehittymistä, auttaa artriittiin (niveltulehdus), tappaa mikrobeja, vähentää ja pienentää syöpäriskiä, helpottaa ruuansulatuksen toimintaa, ihoa hoitava vaikutus, parantaa muistin toimintoja, antaa aivoille suojaa ikääntymistä vastaan sekä auttaa pysymään hoikkana.

Omenaviinietikan säännöllinen käyttö edistää terveyttä monin tavoin, siksi omenaviinaetikan käyttäminen tulisi kuulua luonnollisena osana terveyttä arvostavan ihmisen päivittäiseen ruokavalioon.

Omenaviinietikka tappaa mikrobeja

Omenaviinietikassa oleva happo tappaa mikrobeja ja bakteereja. Omenaviinietikassa on muun muassa tanniineja (parkkihappo). Tanniinit eli kasvifenolit toimivat kasveissa antioksidantteina, jotka estävät mikrobien ja bakteerien lisääntymistä. Tanniinit estävät myös rasvojen härskiintymisen.

Omenaviinaetikalla on antiseptinen ja antibioottinen vaikutus. Antiseptinen käsite tarkoittaa pieneliöiden tuhoavaa vaikutusta. Antibiootti tappaa bakteereja, sekä joitakin viruksia, sieniä ja loisia.

Omenaviinietikan säännöllinen käyttö antaa suojaa monille bakteeri- ja virusperäisille taudeille.

Omenaviinietikka edistää ruuansulatusta

Omenaviinietikka sisältää paljon lähes samoja kemiallisia aineita, joita ihmisen maha luonnollisesti erittää. Siksi se parantaa ruuansulatusta sekä aineenvaihduntaa. Omenaviinietikka tappaa ja tuhoaa ruuansulatuskanavissa olevia haitallisia bakteereja. Tämän tähden omenaviinietikka auttaa ehkäisemään myrkytystiloja sekä veritulehdus riskiä.

Ruokamyrkytys. Jotkut lääkärit suosittavat omenaviinietikkaa ehkäisemään ruokamyrkytyksiä. Ulkomailla voit varustautua ehkäisemään ruokamyrkytyksiä ottamalla yhden ruokalusikallisen omenaviinietikkaa n. 30 tuntia ennen ateriaa. Omenaviinietikka on erittäin voimakkaan makuista, siksi lisää 1 rkl omenaviinietikkaa runsaaseen veteen.

Omenaviinietikka antioksidantti ja syöpä

Ihmisen ikääntyminen (vanheneminen), syöpä, sydänsairaudet ja harmaakaihi ovat elimistön solumaailman oireita, jotka aiheuttavat elimistön kromosomeille vahinkoa. Vapaat happiradikaalit kulkeutuvat solusta soluun vahingoittaen niitä. Antioksidantit imevät vapaita happiradikaaleja tehden niistä vaarattomia. Omenaviinietikassa oleva beta-karoteeni (kareteoidi) on todella voimakas ja hyödyllinen antioksidantti.

Omenaviinietikan beta-karoteeni on luonnollisessa muodossa ja siksi helposti sulavaa. Tämä antioksidantti suojaa silmiä harmaakaihilta. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ravinto, joka sisältää runsaasti antioksidantteja alentaa harmaakaihdin riskiä.

Syöpä. Useat kymmenet tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti beta-karoteenia sisältävä ruokavalio ehkäisee riskiä sairastua syöpäsairauksiin. Beta-karoteeni estää vapaiden happiradikaalien tuhovaikutuksia elimistössä. Karetenoidit auttavat elimistöä tuottamaan A-vitamiinia ja tämä auttaa ehkäisemään ja suojamaan syöpäsairauksilta, joita kemialliset haitta-aineet aiheuttavat.

Omenaviinietikka pektiini ja kolesteroli

Omenaviinietikka sisältää pektiiniä. Pektiini on kuitu, joka liukenee veteen ja siksi elimistö kykenee paremmin hyötymään siitä. Pektiini viipyy elimistössä pitempään kuin liukenematon kuitu ja sen tähden se hidastaa nesteiden ja ravintoaineiden imeytymistä suolistossa.

Koska pektiini kulkee erittäin hitaasti elimistössä ruuansulatusjärjestelmän läpi, se kykenee tehokkaasti kiinnittymään kolesteroliin ja poistamaan kolesterolia elimistöstä.  Kun elimistön kolesteroli määrä pienentyy, niin se vähentää sydän- ja verisuonitautien, halvauskohtausten sekä infarktin riskiä.

Omenaviinietikka ja muistisairaudet

Muistinmenetys on yleinen vanhuksilla. Alzheimerin tauti, halvaukset ja dementia johtuvat huonosta ravinnosta sekä henkisistä sairauksista, joita lääkereaktiot lisäävät.

Ravinnolla on todella tärkeä merkitys muistisairauksissa, sillä hyvä ravinto auttaa korjaamaan muistisairauksia sekä alentaa halvauskohtausten riskiä.

Vanhusten palvelukodeissa asuvilla, joilla on vitamiinien tai kivennäisaineiden puutostiloja on suuri riski sairastua muistisairauksiin. Varsinkin niillä, joilla on normaalia alhaisemmat määrät B-12 vitamiinia ja foolihappoa on suuri riski sairastua muistinmenetykseen.

Alzheimerin tautiin sairastuneista on todettu puuttuvan kalsiumia, niasiinia, tiamiinia B-12 vitamiinia ja foolihappoa.

Omenaviinietikassa on aminohappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita, joita aivot ja elimistö tarvitsevat säilyttämään terveyden. Lisää päivittäiseen ruokavalioon omenaviinietikkaa ja ennalta ehkäise muistisairauksia.

Hyviä foolihapon muita lähteitä ovat täysjyväviljavalmisteet, tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat.

Hyviä B-12 vitamiinin muita lähteitä ovat kananmuna, maitotuotteet ja kalat.

Tiamiinia on myös erityisen runsaasti täysjyväviljoissa, herneissä ja sienissä.

Omenaviinietikka auttaa raudan imeytymiseen

Raudanpuutteenanemian ehkäisyssä omenaviinietikka on todella tehokas.  Omenaviinietikassa on rautaa, b-12 vitamiinia ja foolihappoa, jotka ehkäisevät anemiaa (raudanpuutostila) ja kaiken lisäksi nämä ravintoaineet ovat omenaviinietikassa helposti sulavassa sekä imeytyvässä muodossa siksi omenaviinietikan rauta imeytyy hyvin elimistöön.

Aspiriini aiheuttaa suolistossa verenvuotoa, joka voi johtaa raudanpuutteeseen. Jos käytät runsaasti aspiriinia, niin huolehdi siitä, että saat riittävästi rautaa.

Omenaviinietikka ja kalsium

Kalsiumilla on luunmuodostukselle erittäin tärkeä merkitys. Kalsiumin puutostila estää lihasten kunnollisen toiminnan, vaikeuttaa veren hyytymistä, vaurioittaa hermojärjestelmää, vaikeuttaa solujen välistä viestintää sekä haurastuttaa luita.

Kun ihminen vanhenee, niin elimistön kyky imeä kalsiumia heikkenee. Huono ruokavalio edes auttaa vanhusiällä luiden kutistumista. Osteoporoosi vaikuttaa luiden koon ja tiiviyden vähentymistä. Heikentyneet ja haurastuneet luut murtuvat helposti.

Luut ovat eläviä kudoksia, jotka uusiutuvat jatkuvasti. Jos elimistössä lihaksistossa, veressä tai hermoista puuttuu kalsiumia, niin elimistö korvaan tämän puutteen etsimällä kalsiumia luista. Tämä tietenkin heikentää ja haurastuttaa luustoa.

Omenaviinietikka auttaa kalsiumia hajoamaan ja imeytymään elimistöön. D-vitamiini on myös erittäin tärkeä aine kalsiumin imeytymiseen.

Boori. Boori on välttämätön mineraali kasvi- ja eläinkunnalle, samoin tämä hivenaine on todella tärkeä hyvälle terveydelle sekä kestäville luille. Jos booria puuttuu ihmisen elimistöstä, niin luut eivät kasva suoriksi, eikä luista tule lujia ja kestäviä. Boorilla on ratkaiseva merkitys elimistössä, sillä kalsium ei voi muodostaa ja ylläpitää vahvoja ja lujatekoisia luita ilman booria.

Omenaviinietikassa on booria, joka vaikuttaa steroidien vapautumiseen ja säätelee niiden toimintaa ja kestoa. Steroidihormonien (estrogeeni ja testosteroni) veri- ja kudosarvot kohoavat todella huomattavasti boorin vaikutuksesta.

Omenaviinietikassa on mangaania, piitä ja magnesiumia, jotka ovat välttämättömiä hivenaineita luumassan ylläpitämiseen.

Omenaviinietikka ja kalium

Omenaviinietikassa on runsaasti kaliumia. Kalium on elintärkeä iholle ja lihaksistolle. Kalium pitää verisuonet notkeana ja siten ennaltaehkäisee verisuonten tukkeutumista. Kalium uudistaa lihaksiston soluja, pitää huolta ihon kiinteydestä ja desinfioivan vaikutuksen ansiosta kalium parantaa ja ennaltaehkäisee bakteeri- ja virusperäisiä sairauksia.

Kalium on natrium vastavaikuttaja. Kalium toimii elimistössä elektrolyyttitasapainon, entsyymitoimintojen ja aineenvaihdunnan säätelyyn. Kalium säätelee sokeriaineenvaihduntaa, kilpirauhashormonin eritystä sekä yhdessä natriumin kanssa elimistön happotasapainoa ja osmoosia. Kalium on myös todella tärkeä sydämen toiminnalle sekä hermostolle.

Diureetit eli nestettä poistavat lääkkeet poistavat elimistöstä veden mukana kaliumia. Kaliumin puutteesta johtuvia oireita ovat väsymys, heikkous lihaksistossa, sydämen rytmihäiriöt, munuaisten toimintahäiriöitä, turvotusta ja ummetus. Kaliumin puute johtaa myös ennenaikaiseen vanhenemiseen, koska kaliumin puutostila hidastaa solujen uusiutumista.

Omenaviinietikka ja niveltulehdukset

Omenaviinietikka auttaa ja helpottaa niveltulehduksia (artriitti). Sekoita yksi tai kaksi teelusikallista omenaviinietikkaa ja hunajaa lasilliseen vettä ja juo kolmesti päivässä.

Toinen keino niveltulehduksien hoidossa on seos, jossa on kaksi munan valkuaista, 1/2 lasia omenaviinietikkaa ja 1/4 lasia oliiviöljyä. Sekoita aineet keskenään ja hiero kipeisiin kohtiin. Lopuksi kuivaa iho pehmeällä kankaalla.

Omenaviinietikka ja iho

Omenaviinietikka auttaa ihosairauksia, koska etikan pH arvo on lähes sama kuin terveen ihon pH arvo.

Ihon kutina. Ihon kutinaan kostuta sideharson tai kankaanpala omenaviinietikassa ja sivele etikka alueelle, jossa iho kutisee. Omenaviinietikka auttaa ihon kutinaan.

Huom.! Laimenna neljä osaa vettä ja yksi osa omenaviinietiikkaa, jos kutiava alue on silmien lähellä tai muualla aroissa paikoissa.

Palovammat. Omenaviinietikka auttaa palovammojen hoidossa. Levitä omenaviinietikkaa palaneen ihon päälle. Jos iho on palanut auringossa, niin levitä palaneelle iholle omenaviinietikkaa.

Omenaviinietikka nopeuttaa haavojen paranemista. Omenaviinietikka auttaa helpottamaan myös ampiaisen, mehiläisen tai jonkun muun hyönteisen pistoa. Mitä nopeammin piston tapahduttua sivelet laimentamatonta etikkaa pistokohtaan sen paremmin se auttaa ja helpottaa pistoksen aiheuttamaa kipua.

Omenaviinietikka ja laihdutus

Omenaviinietikassa on luonnollisia aineita, jotka polttavat ihonalaisia rasvasoluja sekä aktivoivat aineenvaihduntaa. Omenaviinietikka auttaa painon pudotuksessa ja varsinkin silloin kun liikut säännöllisesti (poltat kaloreita) ja syöt muutenkin terveellisesti sellaisia ruokia, jotka eivät lihota.

Omenaviinietikan haitat on helppo estää

Etikka imee itseensä hyvin nopeasti lyijyä. Joissakin muovipusseissa on tekstiä, jossa on lyijyä. Älä peitä etikkaa tai etikassa kostutettuja aineita muovipusseilla.

Joillakin ihmisillä etikka aiheuttaa vatsakipuja. Ongelma poistuu, kun et juo etikkavettä tyhjään vatsaan. Älä käytä etikkaa laimentamattomana, eli laimenna aina runsaalla vedellä!

Runsas etikan käyttö voi aiheuttaa vahinkoa hampaiden emalille. Juo etikkavesi pillin kautta ja siten vältät etikan kontaktin hampaiden kanssa. Kun olet juonut etikkaveden, niin älä harjaa hampaita äläkä syö mitään kovaa, eli pidä yhden tunnin tauko hampaiden harjauksesta tai kovan syömisestä sen jälkeen, kun olet juonut etikkaveden. Näin hampaiden kiille ei vaurioidu ja voit turvallisesti käyttää omenaviinietikkaa päivittäin. 

Omenaviinietikan hyödyllisiä vaikutuksia

Omenaviinietikka helpottaa vatsavaivoja, helpottaa kurkkukipua, auttaa nikotteluun, helpottaa yskää, ripulia ja astmaa. Etikka auttaa ehkäisemään korvatulehduksia (sivele etikkaa korviin). Viinietikka puhdistaa myös elimistöä. Hyvä vaikutus elimistön happo-emästasapainoon. Aineenvaihdunnan vilkastuminen. Auttaa pitämään veren notkeana, jolloin veri kulkeutuu pienempiinkin suoniin. Laskee verenpainetta. Auttaa poistamaan verisuonten hyytymiä. Syöpäriski pienenee. Estää ja viivyttää osteoporoosia. Vähentää selluliittia. Auttaa aivoja suojautumaan ikääntymiseltä. Estää hilseen muodostumista, kaljuuntumista sekä päänahan kutinaa. Auttaa pehmittämään kireitä, kipeitä ja särkeviä lihaksia.

Omenaviinietikka poistaa soluista haitallisia sekä myrkyllisiä aineita. Omenaviinietikka liuottaa kalkkeutumia verisuonten seinämistä sekä auttaa ehkäisemään veritulppien ehkäisemistä. Omenaviinietikka parantaa vastustuskykyä ja ihoa sekä mahahappoja. Omenaviinietikalla on hoidettu reumatismia, sydänsairauksia, korkeata verenpainetta, ihottumia, verisuonitauteja, ruoansulatushäiriöitä, nivelreumaa, tulehduksia sekä suonikohjuja.

Luonnollinen sakkainen omenaviinietikka

Massateollisuus kuumentaa etikan höyryksi ja kondensoi sen takaisin nesteeksi. Tämä etikan tislaaminen tuhoaa suurimman osan etikan tärkeistä entsyymeistä ja hivenaineista. Tislaaminen tuhoaa magnesiumin, kaliumin, raudan, fosforin ja kuparin sekä monen muun tärkeän aineen etikasta. Tislaaminen tuhoaa myös etikassa olevia happoja, jotka ovat tärkeässä osassa kehon puhdistumisprosessissa. Massateollisuuden etikka on kaunis ja kirkas neste, jossa ei ole enää mukana kaikkia etikan tärkeitä aineita.

Sakkainen luonnollinen omenaviinietikka on kaikkein paras etikka, koska se on valmistettu niin että kaikki tärkeät ravintoaineet (kalium jne.) ovat tallessa. Teolliset etikat tehdään usein tislaamalla ja tervasta polttamalla, jonka seurauksena kalium ja muutamat muut ravintoaineet tuhoutuvat.

Luonnollisen sakkaisen omenaviinietikan valmistus tapahtuu, kun puhtaita kokonaisia omenoita puristetaan mehuksi. Mehu kypsyy hitaasti puutynnyreissä omenaviinietikaksi. Paras tulos saadaan aikaiseksi, kun käytetään omenapuun oksilta kerättyjä tuoreita omenoita. Puusta maahan pudonneet omenat eivät käy parhaaksi etikka aineeksi, vaan vain tuoreet puusta kerätyt omenat. Paras omenaviinietikka on luonnollinen sakkainen omenaviinietikka, jossa on tallella kaikki etikan ainesosat. Luonnollinen sakkainen omenaviinietikka sisältää mm. runsaasti kaliumia. Jos haluat parhaat mahdolliset terveysvaikutukset omenaviinietikasta, niin käytä luonnollista sakkaista omenaviinietikkaa.

Omenaviinietikka on todellinen terveysaine ja terveyttä edistävä eliksiiri. Käytän itse säännöllisesti omenaviinietikkaa ja siksi suosittelen jokaiselle sen päivittäistä käyttöä.”